Tämä on karsittu versio Muutos-mieli valmennuksen esimerkkiluennosta.

 

Listen to "Pelko ja rohkeus (viikko06-l1)" on Spreaker.

Tervetuloa uuteen viikkoon!

Haluan onnitella sinua siitä, että teet viikko toisensa jälkeen päätöksen varata enemmän aikaa itsellesi edistääksesi hyvinvointiasi. Aika harva sitoutuu näin vahvasti omaan hyvinvointiinsa. Usea toki aloittaa erilaisia projekteja, jotka sitten  jäävät kesken. Sinä olet kuitenkin päättänyt tehdä eri tavalla ja ymmärrät, että ihmisenä kasvaminen ei koskaan lopu. Aina on mahdollista saavuttaa uusia tasoja!

Onko jarru päällä?

Tämän viikon jälkeen saatat huomata elämässä aivan uusia mahdollisuuksia, ja sen seurauksena sinulle alkaa selkiytyä, että voit ne toteuttaa. Kaksi seuraavaa viikkoa auttavat sinua päästämään irti mahdollisesta käsijarrusta, joka voi rajoittaa elämääsi.

Voit ajatella asiaa vertauskuvan kautta. Vaikka pitäisit jalkaa kaasulla ja koettaisit kiihdyttää, et pääse eteenpäin, koska jarru on päällä. Lopputulos tästä on moottorin hajoaminen.

Mikä tämä jarru sitten on? Kuten jo ehkä arvasit, kyseessä on voima, joka vaihtelevasti on vaikuttamassa meidän jokaisen elämään koko ajan. Se voima on pelko.

Tällä ja ensi viikolla puhutaan pelosta ja rohkeudesta.

Pelko on iso este, joka voi estää sinua tekemästä niitä tekoja tai asioita, joita haluaisit tai koet oikeaksi. Jos pelko estää meitä tekemästä jotakin tai saavuttamasta täyttä potentiaaliamme, saatamme ruveta kertomaan itsellemme virheellistä tarinaa siitä, että “minä nyt vain olen tällainen ja asiat vain ovat nyt näin”.

Sitten saatamme katsoa ympärillemme ja näemme muillakin ihmisillä olevan samojen asioiden kanssa haasteita. Niinpä voimme alkaa uskoa tämän olevan ihan luonnollista. On kuitenkin mainittava, että siinä mielessä tällainen on normaalia eli yleistä, että elämäämme kuuluu tietty määrä pelkoa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki pelko olisi tarpeellista ja että sen tarvitsisi rajoittaa elämäämme.

Pelon kolme tyyppiä

Erilaisia pelkoja on lukematon määrä. Jos ei ole kyse pelosta, joka liittyy terveyteen tai aidosti vaarallisiin tilanteisiin, yleensä pelkäämme kolmea asiaa.

Ensinnäkin pelko voi liittyä menettämiseen: Pelkäämme sitä, että jos teemme jonkin muutoksen nykyiseen tilanteeseen tai teemme jonkin uuden asian elämässä, menetämme jotain itsellemme tärkeää ja arvokasta.

Toinen pelon tyyppi liittyy itse tekemiseen tai muutoksen prosessiin: Koemme, että tarvittavien asioiden tekeminen tai itsemme muuttaminen on liian hankalaa, työlästä tai epämukavaa.

Kolmas pelon tyyppi liittyy lopputulokseen: Voimme pelätä, että kaiken vaivamme päätteeksi lopputulos ei olekaan mieleinen, vaan “ruoho ei ollutkaan vihreämpää aidan toisella puolella”.

Epäonnistumisen pelko

Yksi hyvin kuvaava esimerkki omasta elämästäni liittyy kitaransoittoon. Sain ensimmäisen kitarani joskus 25 vuotta sitten. Jostain syystä suhteellisen säännöllisestä soittelusta huolimatta en kehittynyt juurikaan 20 ensimmäisen vuoden aikana.

Jossain vaiheessa huomasin, että jotenkin pelkäsin virheiden tekemistä, minkä takia päädyin aina soittamaan ihan samoja juttuja haastamatta itseäni. Uusi alku oppimiseen syntyi vasta, kun hyväksyin tosiasiat: Jos pyrin soittamaan vaativampia kappaleita, epäilemättä aluksi ne eivät suju kovin hyvin ja joudun kipuilemaan opetellessani ja pyrkiessäni seuraavalle tasolle.

Tämän tavallaan todella itsestäänselvän oivalluksen jälkeen moni asia muuttui elämäni muillakin osa-alueilla. Minua ei haitannut enää samalla lailla tehdä virheitä, kun ymmärsin syvällisemmin sen olevan välttämätön osa oppimisprosessia. Sen jälkeen päätin, etten sitä epäonnistumista tai muiden mielipidettä pelkää, ja aloin vähitellen laittaa itseäni enemmän ja enemmän tilanteisiin, joista voin oppia ja kehittyä. Tämän myötä aikuisiällä aloin myös soittaa rumpuja ja harjoitella laulamista, joista jälkimmäinen oli tuntunut lapsesta saakka minulle käytännössä mahdottomalta.

Pelko epäonnistumisesta tuntuu liittyvän erityisesti julkiseen epäonnistumiseen, eli siihen että mietin, mitähän nuo muut minusta ajattelevat.

Rehellisesti sanottuna jälkikäteen ajatellen elämässäni ei ole tapahtunut yhtään tilannetta, jossa epäonnistuminen olisi jotenkin ollut niin vakava tai iso asia, miksi sen olen mielessäni etukäteen kuvitellut. Loppujen lopuksi kaikki ovat jatkuvasti niin huolissaan omasta itsestään, että itse pelko epäonnistumisesta on paljon pahempi kuin se todellisuus, mitä siitä oikeasti seuraa. Ja vaikka tapahtuisi mitä, parin päivän kuluttua kaikki ovat jo sen kuitenkin unohtaneet.

Uusia aluevaltauksia

Monesti tällaiset pelot saavat meidät jättämään kokeilematta uusia asioita tai tarttumaan mielenkiintoisiin tilaisuuksiin. Nykytilanne on turvallinen, kun taas muutoksen haasteena ovat mm. nuo kolme äsken läpikäytyä tekijää (menettämisen pelko, itse prosessiin liittyvä epämukavuus, lopputulos epämieluinen).

Vähitellen aloin omassa elämässä etsiä aktiivisesti osa-alueita, joita kohtaan tunsin epävarmuutta. Tiedät ehkä tunteen. Haluaisit tehdä jotain, mutta yhtäkkiä tuntuu olevan todella monia syitä olla tekemättä sitä. Vähitellen aloin ajautua yhä enemmän tilanteisiin, joissa en aina voinut tarkalleen ennakoida, mitä tulee tapahtumaan. Niihin ei liittynyt suoranaisesti fyysistä vaaraa, vaan ennemminkin riskit koskivat sitä, että minusta tuli haavoittuva tai jouduin vaaraan tehdä mokia ja virheitä.

Sen seurauksena oikeastaan ymmärsin, että eipä kukaan tosissaan seuraa, minkä verran itse teen virheitä. Ei se jaksa kiinnostaa ihmisiä lähellekään niin paljon kuin itse ajattelen. Kaikilla on kiire ajatella vain itseään.

Se oli todella iso opetus ja sai minut kiinnostumaan entisestään siitä, minkälaista roolia pelko näyttelee elämässämme. Huomasin myös, että aikaisemmin en ollut läheskään aina tunnistanut tietyn tekemisen esteen johtuvan pelosta. Pelko naamioi yleensä itsensä lukemattomien syiden taakse, miksi jotain ei voi mukamas tehdä. Pelko osaa rakentaa erittäin uskottavia perusteluita sille, miksi jotain ei voi tai kannata tehdä.

“Nyt ei ole sopiva ajankohta tehdä tätä. Ei ole aikaa… aloitan kun...”

“En minä oikeasti tuota halua…”

“Ei minusta vain ole tähän, koska olen…”

“En ole vielä valmis, minun täytyy oppia vielä…”

Tosiasiassa olemme syntyneet valmiina. Valmiina oppimaan ja saamaan uusia kokemuksia. Esimerkiksi monesti oppii tekemään uusia asioita, kun niitä alkaa vain tehdä. Silloin kokee tarvetta jatkaa oppimista, kun tehdessä kehittyy ja oppii uutta.

Ihmisenä meillä on kaikki mitä tarvitaan. Meillä on keho. Meillä on aivot. Meillä on silmät nähdä ja korvat kuulla. Emme välttämättä tarvitse edes kaikkia aisteja elääksemme merkityksellistä elämää. Tunteet ohjaavat meitä tunnistamaan, mitkä asiat sopivat omaan elämään ja mitkä eivät.

Pelko on se, mikä pitää meitä paikallaan.

Onko pelko täysin turha?

Tässä kohtaa on kuitenkin tärkeä käydä tarkemmin läpi pelon tunnetta. Onko se täysin turha, ja tuleeko siitä hankkiutua kokonaan eroon? Ei. Siitä on tietyissä tilanteissa aidosti hyötyä.

Silloin kun se oikeasti auttaa meitä, sille on paikkansa. Toisaalta sitten kun se ei enää palvele meitä, siitä on syytä päästää irti. Keskitytään nyt tähän jälkimmäiseen, eli turhasta pelosta irti päästämiseen. Saat siihen tänään uuden todella yksinkertaisen työkalun, jolla pääset alkuun.

Kun pelko ei enää turhaan rajoita elämääsi, niin voit toteuttaa vapaasti itsellesi tärkeitä haaveita tai mielenkiinnon kohteita.

Kaikesta pelosta ei siis ole tarkoitus päästä eroon. Syy siihen on yksinkertainen. Pelko pitää sinut elossa, ja sille on paikkansa, kun kyseessä on rationaalinen pelko. Mitä tämä rationaalinen eli järjellinen pelko sitten on?

Tiedätkö, miten jotkut esimerkiksi harrastavat laskuvarjohyppyjä? Kuvittele itsesi täysin toimivan lentokoneen kyytiin, ovi avautuu ja seisot ovensuussa toista kilometriä tyhjää allasi. Se tunne vatsanpohjassa ja kehossa on pelko.

Tämä on sitä hyödyllistä pelkoa, se pitää meidät elossa. Se koettaa estää meitä hyppäämästä varmistaen, että jäämme eloon. Se on rationaalista pelkoa. Ilman laskuvarjoa lentokoneesta hyppääminen on teko, jonka käytännössä jokainen jättäisi tekemättä. Miksi? Koska pelkäämme. Miksi pelkäämme? Eloon jäämisemme on uhattuna. Tällainen pelko on tervettä ja hyödyksi meille, eli se palvelee meitä.

Toisenlainen pelko

On kuitenkin olemassa myös toisenlaista pelkoa, eikö niin. Puhutaan nyt irrationaalisesta eli epäloogisesta pelosta. Vaikka tämä pelko tuntuu ihan samalta kuin sinua hengissä pitävä pelko, niin se tosiasiassa rajoittaa elämääsi, sen sijaan että turvaisi eloon jäämisen.

Kasvojen menetyksen pelko on entisaikaan heimo-kulttuurissa saattanut merkittävästi vaikuttaa tapaan toimia, koska ihminen on voitu heittää ulos yhteisöstä, jolloin hänen on ollut käytännössä mahdotonta selvitä hengissä. Nykyisin tilanne on kuitenkin eri.

Epäonnistumiseen liittyvät irrationaaliset pelot estävät esimerkiksi oppimasta uutta. Ne estävät tekemästä virheitä, mutta samalla estävät tekemästä ylipäätänsä mitään, koska käytännössä mikään ei suju alussa virheittä.

Saatko kiinni siitä, mitä tarkoitan?

Edellä kertomaani esimerkkiin liittyi minulla sen ymmärtäminen, että virheiden välttäminen perustuu irrationaaliseen pelkoon. Se oivaltaminen auttoi minua käsittelemään pelkoani. Tämä ei silti tarkoita, että ne pelot vain yhtäkkiä hävisivät. Tunsin niitä senkin jälkeen ja tunnen niitä yhä, mutta nyt osaan käsitellä niitä paremmin ja kohdata ne sellaisina kuin ne ovat, eli irrationaalisina pelkoina.

Sama pätee sinuun. Sinulla on takuulla tiettyjä rationaalisia pelkoja, jotka pitävät sinut turvassa. Samoin sinulla luultavasti on myös koko joukko irrationaalisia pelkoja, jotka voivat luoda elämään turhia rajoitteita.

Käydään läpi, miten erottaa nämä toisistaan.

On olemassa siis kaksi pääkategoriaa peloille:

  • rationaaliset, eli ns. järjelliset pelot
  • irrationaaliset, eli ns. epäloogiset pelot

Rationaaliset pelot pitävät sinut elossa, mutta irrationaaliset estävät sinua elämästä täysillä. Toistan vielä: Rationaaliset pelot pitävät sinut elossa, kun taas irrationaaliset pelot rajoittavat ja estävät sinua elämästä merkityksellistä elämää.

[divider style='full']

Tämä oli Muutos-mieli valmennuksen hieman karsittu näyteluento, jos haluat tietää tarkemmin Muutos-mieli valmennuksesta, niin klikkaa tästä.

>